Tälle kaudelle perustetun Union Plaanin akatemiajoukkueen neitsytkauden aloitus oli yhtä kankeaa menoa, kun Dannyn musiikkivideot. Alkukauden takkuilut pisti sen verran hiljaiseksi, että ei ole tullut raportoitua surkeista peliesityksistä nettiin. Käydään nyt kevätkausi läpi, ottelu ottelulta.

 

Harjoitusottelu:

 

Akatemia – Korian Ponsi/2 30. huhtikuuta. Lopputulos: 2-7 (0-4)

 

”Lunta tupaan”

 

Akatemian ensimmäinen peli oli jokseenkin karmiva. Ensimmäisellä puoliajalla kokemattomuus näkyi hätäilynä, ja palloa kaivettiin omasta nuotasta useaan otteeseen. Mitään jättimenestystä pelistä ei odotettu, mutta odotukset olivat silti korkeammalla. Jos ollaan rehellisiä, niin lähdettiin aivan takki levällään pelaamaan ja lopputulos oli surkea.

Toisella puoliajalla joukkue osoitti heräämistä ja Akatemia teki historian ensimmäiset maalinsa. Yläkerran herra ei tarjoillut mitään ihanteellisia futiskelejä ja lunta tuli useita senttejä. Lopussa ottelulla ei ollut mitään tekemistä futiksen kanssa.

Voitto matkasi Korialle ja Plaani puolestaan joutui miettimään futiksen syntyjä syviä. Pää ei kuitenkaan painunut tästä turpasaunasta.

 

Maalit: Lukin ja Vihtilä

 

Leijonanpoikaset: Ojapalo ja Kokko

 

Kutonen:

 

Jaalan Voima – Akatemia 5. toukokuuta. Lopputulos: 3-2 (2-0)

 

”Via JaVorosa”

 

Ensimmäiseen sarjamatsiin matkattiin pelonsekaisin tuntein. Harjoitusmatsissa oli otettu kunnolla turpaan ja varoittelut Jaalan perunapellosta sai ihon kananlihalle. Kun saavuttiin paikan päälle, niin uhkailut pitivät paikkaansa: Jaalan Wembli oli aivan kamalassa kunnossa. Ei sitä jalkapallokentäksi voinut sanoa.

JaVo otti mehut pois Akatemialta pelaamalla puhtaasti kovaa. Nopeuteen perustava pelityyli oli aivan hyödytön, kun plaanilaiset olivat vuoron perään nurmen pinnassa, jos sitä voi nurmeksi sanoakkaan. Akatemia sinnitteli hyvin pelissä mukana, mutta kun mustahetki sattuu, niin se sattuu myös kunnolla. Pariin minuuttiin JaVo tinttasi kaksi maalia.

Puoliajalla paasattiin ja haettiin ratkaisua miten kierretään fyysiset pakit. Muutama Akatemian taitureista tiesivät mitä tehdä. Ensin Max Ståhlberg laittoi Patelle kaaripallon, eikä maaliahne kärki erehtynyt tästä paikasta. Hetkeä myöhemmin Pate tinttasi vaparista pallon yläkulmaan ja taululle 2-2. JaVo oli signannut riveihinsä HIFK:sta Tuomas Ahon, joka varasti shown pari minuuttia ennen loppua. Pallo boksiin ja Veikkaus-Liiga-jyrä tälläsi voittolukemat: 3-2.

Joukkueen luottopelaaja Onni Nokelainen totesi matsin jälkeen, että ”empä muistanut kuinka paljon tappio harmittaa.” Voitontahto heräsi.

 

Maalit: Lukin 2x

 

Leijonanpoikanen: Lukin

MYPA FC – Akatemia 12. toukokuuta. Lopputulos: 4-3 (2-3)

 

”Miten voi olla?”

 

MYPA:a lähdettiin haastamaan voitto mielessä ja ei siinä mitään, niin se kuuluukin. Vastustajasta oltiin kuultu paljon ja ne puheet vaikuttivat jonkun verran asennoitumiseen. Alkuun Akatemia söi taas karvasta kalkkia ja viiden minuutin kohdalla vastustaja rallatteli johtoon. Lukin kuitenkin tasoitti ottelun hetkeä myöhemmin. 20 minuutin rajapyykin jälkeen MYPA maalasi jälleen ja heti perään Pate tasoitti ottelun. Vielä ennen puoliajan päättymistä Onni Nokelainen sutaisi pallon verkkoon lähietäisyydeltä, eli Akatemia meni ensimmäistä kertaa johtoon!

Puoliajan jälkeen tapahtui karmeita: Akatemian pelaajat unohtivat kaikki samaan aikaan miten pelataan jalkapalloa. Ensin 3-3-tasoitus ja sitten kyseenalaisesta pilkusta pallo verkkoon ja taululle MYPA:n johtolukemat 4-3. Ei hätää, onhan aikaa jäljellä vielä ruhtinaallisesti. Aikaa tai ei, niin ei palloa saatu ylärimaa lähemmäksi maalia ja niitä rimojakin taisi tulla kolme kappaletta.

Pisteet jäivät Myllykoskelle ja nyt alkoi oikeasti sieppaamaan. Kamala matsi, kamat kassiin ja kotiin.

 

Maalit: Lukin 2x ja Nokelainen 1x

 

Leijonanpoikanen: Suomalainen

 

Akatemia – FC Villisiat 27. toukokuuta. Lopputulos: 0-2 (0-0)

 

”Se on 55v ja kierti sut tosta noin vaan!”

 

Ensimmäinen kotipeli ei ollut menestys sekään. Pikkunurmella matsattu ottelu oli Akatemialta kohtalaisen huonoa tekemistä sekin. Kotiyleisöä varmaan kadutti tulla paikalle, mutta peli ei ollut valmista nähnytkään.

Villisiat olivat kokemusta täynnä ja heitä oli höystetty muutamalla nuorella vipeltäjällä. Ennen ottelua kun tilastoja tarkkailtiin, niin pantiin merkille seikka, että elimäkeläiset ovat tahkonneet vain 0-0-tasureita. Pahimmillaan sikanipulla oli seitsemän pelaajaa 16-rajalla ja Akatemian pelaajat yrittivät puskea lävitse tiheästä oranssipaitaisesta puolustuksesta. Ei toivoakaan ja Akatemia laukoi koko pelissä ainoastaan kahdesti maalia kohti. Sen sijaan hyvin pelannutta maalivahtia, Henri Kokkoa hätyyteltiin useasti.

Vastustaja yllätti Kokon 75. minuutilla ja toinen takaisku tuli 84. minuutin kohdalla. Akatemia oli lyöty ja pisteet ryövättiin Heinolasta.

 

Ei maaleja

 

Leijonanpoikanen: Henri Kokko

 

Kajastus – Akatemia 2. kesäkuuta. Lopputulos: 4-2 (1-2)

 

”Tää oli kauden parasta”

 

Akatemia jatkoi häviön kierteessä myös Kaipiaisissa, vaikka ensimmäinen puoliaika olikin lupaava. Loukkaantumisia oli kosolti ja ennen ottelua etsittiin molaria pitkin Heinolaa. Luotettava tuuraaja saatiin legendaarisesta Tinsi Naukkarisesta, joka vakuutti torjunnoillaan ja pelinohjaustaidoillaan. Tinsi lunasti loppukauden mittaisen pahvin ja on jatkossakin Akatemian pelaajalistalla.

Repaleisella miehistöllä pelannut Akatemia pelasi kauden parasta peliään ja ensimmäisen puoliajan jälkeen Kajastuksen idyllisellä kentällä oli nähty kolme maalia: yksi kotijoukkueelle ja kaksi vieraille.

Puoliajalla yritettiin muistella mieliin mitä oli käynyt Myllykoskella, mutta sekään ei auttanut vaan Kajastus hoiti kokemuksella pisteet pois kuleksimasta. Akatemia sortui perisyntiinsä, eli johtoasemassa lepsuiluun.

Lopulta Kajastus voitti ottelun 4-2, vaikka Akatemia pelasi ajoittain sellaista jalkapalloa mitä halutaankin.

 

Maalit: Lukin 2x

 

Leijonanpoikaset: Naukkarinen ja Liikanen

 

Akatemia – HiHi 10. kesäkuuta. Lopputulos: 3-3 (1-2)

 

”Tasuri on parempi, kun ei mitään”

 

Ensimmäinen peli isolla nurtsilla ja vastassa Hirvelän Hirvet. Kokoonpano näytti ennen ottelua erittäin hyvältä ja odotukset olivat katossa. Kentällä nähtiin muutamia debytantteja, kun Heimlander aloitti maalilla pelaten ensimmäisen pelinsä ja puolustuslinjasta löytyi jykevärakenteinen valurautapakki Aleksi Ek.

Ottelu sai salama-alun kun Liikanen taituroi pallon maaliin avausminuutilla. Huhut kertoivat, ettei vaaleatukkainen pallotaituri nukkunut yöllä sekuntiakaan, liekkö salaisuus ollut sitten siinä. HiHi naputti ekalle nelivitoselle vielä kaksi vastaiskua Akatemian byyriin ja puoliajalle mentiin 1-2-lukemissa.

Akatemia keräsi voimia puoliajalla ja päätettiin rynnistää todenteolla toiselle puoliajalle. Se tuotti tulosta: Lukin teki kahden minuutin sisällä kaksi maalia ja Akatemia johti jälleen.

70 minuutin kohdalla HiHi tasoitti ja siinä olivat myös ottelun loppulukemat.

 

Maalit: Lukin 2x ja Liikanen 1x

 

Leijonanpoikanen: Ek

 

PaPe – Akatemia 15. kesäkuuta. Lopputulos 1-3 (1-3)

 

”Avausvoitto”

 

PaPe-matsissa oli taas hyvä jengi jalkeilla. Debytanttina hääri tällä kertaa Lauri Golnick, joka hoiti ruutunsa erinomaisesti. Akatemia myllytti alusta asti karmealla tahdilla kohti PaPe-päätyä ja 27 minuutin kohdalla se tuotti tulosta: Lukin namutteli pallon häkkiin tuttuun tyyliinsä.

Minuuttia myöhemmin keskikentän nero, Henri Silfsten tarjoili Patelle avopaikan ja Lukin tinttasi kuulan uuniin jo toistamiseen. PaPe sisuuntui hetkeksi ja sai kavennusosuman maalia vartioineen Kimi Paasosen selän taakse. Normaalisti laiturina viihtyvä Kimi oli loistava myös maalivahtina, on se ihmemies.

Vaihdosta kentälle marssinut Antti Eloranta pääsi iskemään ensimmäisen maalinsa miesten pelissä, kun kylmän viileä sijoitus painui verkon perukoille.

Toisella puolikkaalla enempää maaleja ei näkynyt, Akatemia hukkasi noin 15 tekopaikkaa, mutta ei ollut maitillaan.

Avausvoitto on avausvoitto ja hyvältähän se tuntui!

 

Maalit: Lukin 2x ja Eloranta 1x

 

Leijonanpoikanen: Henri Silfsten

 

Akatemia – Korian Ponsi/2 1. heinäkuuta. Lopputulos: 5-0 (2-0)

 

”Helppoa ja kivaa”

 

Kun voitonmakuun oli päästy, niin sitähän janottiin lisää. Korialaiset tulivat ehkä hieman liivi auki vierasmatsiin ja kieltämättä Akatemia hallitsi kenttätapahtumia aivan miten halusivat. Maalilla pelannut Aleksi Ek oli vuorenvarma maalillansa kirjaten Akatemia-historian ensimmäisen nollapelin tilastoihin.

Maalinteko alkoi 10. minuutilla, kun vaaleakutrinen velho, Max Ståhlberg painoi viuhuvan tillin yläpeltiin. Max oli jonkun verran tuskaillut maalittomuuden kanssa ja vapautuneisuus näkyi maalin jälkeen. Apina lähti harteilta, kun talkkari jäiseltä peltikatolta. Ensimmäisen puoliajan lopussa toinen apinaselkäinen, eli Kristian Kouhia näperteli pallon verkkoon ja taululle lukemat 2-0.

Toisella puoliajalla Ponnen peli oli väsynyttä, mutta Akatemia heitti lisää vettä myllyyn. Liikanen teki ”vuoden maalin” mielettömän soolon jälkeen ja hetkeä myöhemmin Ojapalo tälläsi riparista 4-0-osuman.

Aivan ottelun lopussa silkkisen tatsin omaava Silfsten latasi vaparista 5-0-loppulukemat.

Akatemia jatkaa kahden viikon tauolle voittoputkessa. Peli on pääsemässä uomiinsa.

 

Maalit: Ståhlberg, Kouhia, Liikanen, Ojapalo ja Silfsten.

 

Leijonanpoikanen: Ek (koko joukkue oli erinomainen)

 

Akatemia – JaVo 15. heinäkuuta. Lopputulos: 3-0 (0-0)

 

”Revanssi”

 

JaVo-matsiin lähdettiin revanssihengessä ja jalkeilla oli kauden parhaimmistoa hipova kokoonpano. Maalilla jälleen legendaarinen Tinsi.

Ensimmäinen puoliaika oli hyvinkin mitään sanomaton ja taukolukemat olivat 0-0.

Toisen puoliajan alussa Mauri Ojapalo antoi täydellisen puolen vaihdon Nuutti Vihtilälle, joka pääsi äärimmäisen hitaasti kiiruhtaen läpiajoon, ja laukoi taululle lukemat 1-0.

Hetken aikaa mentiin taas tasatahtiin, mutta Patrik Lukin otti jälleen pelin hyppysiinsä. Viimeisen vartin aikana koko sarjan vaarallisin maalipyssy nikkasi pallon verkkoon kahdesti, ja rumia maalejahan pate ei edes tee. Kolmen ottelun voittoputkessa liihottava Akatemia on sarjassaan kolmantena, kun otteluita on jäljellä kuusi

 

Maalit: Lukin 2x ja Vihtilä.

 

Leijonakuningas: Naukkarinen

 

Categories: Akatemia